Kirjoituspalsta

03.03.2021 Pekka Nykänen:

Mitkä verot?

Kunnallisvaaliehdokas Pekka Nykänen kirjoittaa verotuloista:

Verotko kunnanvaltuutetun käsissä? Päättääkö kunnanvaltuusto liikenne- sekä lämmityspolttoaineiden veroista, bensaveosta, kotitalousvähennyksestä, alkoholiverosta, tulleista, arvonlisäverosta tai Suomen osinkoverojärjestelmästä.

Kunnanvaltuusto ei päätä mistään edellä mainitusta.

Kunnanvaltuusto päättää vuosittain vain kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosenteista.

Pekka Nykänen, Leppävirran Kokoomus, kunnallisvaaliehdokas 2021

03.03.2021 Ville Muttonen:
Pakko ei kanna.

Ministeri Krista Kiuru kertoi iltalehden haastattelussa 03.03.2021 ratkaisun kotihoidon paisuneeseen kriisiin. Ministeri kertoi, että ” Ministeri Kiurun mukaan tavoitteena on tehdä kotihoidon palvelusuunnitelmasta ja siinä luvatuista palveluista sitovia. Suunnitelman laiminlyönnistä voisi tulla seuraamuksia. Meillä pitäisi olla sitovammat määritykset sille, mitä kotihoito yksittäiselle henkilölle tarkoittaa. Palvelusuunnitelman pitäisi olla ikään kuin virallinen mitoitus, josta ei voi laistaa. Laki takaisi sen, että henkilökuntaa varattaisiin riittävästi, koska kotihoidon käynnin pituuden pitäisi olla aina riittävä siihen, että palvelusuunnitelman mukaiset palvelut ehdittäisiin toteuttaa, Kiuru kuvailee.”

Kotihoidon henkilöstöpula on todella rajua, ihmiset ovat väsyneitä ja palavat loppuun. Henkilöstö tekee äärettömän tärkeää työtä ja heitä ei voi syyttää henkilöstöpulasta millään tavalla. Näin itse kuitenkin ministeri Kiurun mitoituksessa huomattavia haasteita ja niiden ratkaisemiseksi tarvitsemme yhteistyötä päättäjien, työntekijöiden ja asiakkaiden välille:

Sana seuraamukset nostattavat itsessäni ihokarvat pystyyn. Palvelun laatua on seurattava ja valvottava, siitä olen ministerin kanssa täysin samaa mieltä. Haasteena näen työikäisen väestön vähenemisen sekä keskittymisen tiettyihin kaupunkeihin. Samaan aikaan suomalainen väestö vanhenee entisestään. Millä saamme pysäytettyä muuttoliikenteen, että esimerkiksi Leppävirralla olisi riittävästi työikäistä väestöä kotihoitoon töihin? Mielestäni päättävien ihmisten olisi tultava hetkeksi työntekijän asemaan kuntiin missä ei yksinkertaisesti ole työntekijöitä.

Onko pakottaminen oikea tapa? Vai pitäisikö keksiä ensin rakentavia ratkaisuja, ennen kuin aletaan määräämään ja antamaan sanktioita. Vanhuspalvelut eivät ole ainoa mitoituksen kohde, samaan aikaan tehdään mitoitusta lastensuojelussa, missä pohditaan yksiköiden henkilöstömäärän nostamista suhdelukuun 1,3 / 1 sijoitettu lapsi. Taas olen tämänkin ehdotuksen kanssa samaa mieltä, että se parantaisi palvelun laatua, mutta samaan aikaan se tarkoittaisi henkilöstömäärän kasvun tarvetta. Ja jo itse lakiehdotuksessa on mainittu:

”Henkilöstölisäys tehdään haastavassa tilanteessa. Sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan koulutuspaikkoja on lisättävä tulevina vuosina väestön ikääntymisen vuoksi.  Normaalin kasvun päälle tulevat lisäksi lähivuosina ns. vanhustenhuollon hoitajamitoituksen vuoksi tehtävät koulutuspaikkojen lisäykset; sairaanhoitajien koulutuspaikkoja ollaan lisäämässä noin 500–700 ja lähihoitajien 5300. Sairaanhoitajien tarvetta lisäävät myös lähivuosille suunnitellut hoitotakuun kiristys ja saattohoidon kehittäminen. Viime syksynä tehdyn Ammattibarometrin mukaan lähi- ja sairaanhoitajista oli pulaa lähes kaikkialla Suomessa.”

Joten kysynkin uudestaan, pitäisikö ensin keksiä ratkaisuja alan houkuttelevaisuuteen, työntekijöiden saamiseen paikkakunnille sekä työntekijöiden jaksamiseen, ennen kuin aletaan puhumaan sanktioista? Yhteistyössä on enemmän voimaa kuin pakottamisessa, tehdään siis yhdessä alasta motivoiva, kunnista hyviä asuinpaikkoja ja kuunnellaan heitä ketkä tekevät isoimman työn arjessa eli kuntalaisia.

Ville Muttonen
Kuntavaaliehdokas 2021
Leppävirran Kokoomus
Puheenjohtaja

04.03.2021 Kirsi Moisander

Yhdessä tulevaisuuteen

Muutama vuosi sitten osallistuin jälleen yhteen niistä seminaareista joissa pohdittiin Suomen alueiden
tulevaisuutta, keskittämiskehitystä ja kaupunkipolitiikkaa. Olin puhumassa kaupungin ja maaseudun
vuorovaikutuksesta.

Kaupunkipolitiikan keskiössä olivat suuret kaupungit ja yhtenäinen viesti siitä, että tulevaisuus on sidottu, eikä muutosta kehitykseen ole tulossa. Kysyin silloin, kuten niin monta kertaa muulloinkin, miten Suomessa ja alueilla ollaan varauduttu siihen, jos tulee kriisi tai nopea trendimuutos? Olemme ajamassa palveluita alas, siirtämässä koulutusta ja palveluita keskuksiin. Miten tilanne muutetaan, jos väki alkaakin virrata takaisin nyt taantuvaksi tuomituille alueille? Minulle vähän hyvimisteltiin ja todisteltiin, että tätä muutosta ei voi tulla. Ei auttanut vaikka kerroin mitä maailmalla jo silloin tapahtui, suurista kaupungeista oli alkanut hiljainen muuttovirta keskuksista pois.

Ja sitten tuli korona. Kyse ei kuitenkaan ole siitä mitä minä sanoin, vaan siitä, olemmeko varautuneet siihen, että korona voi olla alku muutokselle. Ja siihen muutokseen me omissa kunnissamme voimme vaikuttaa. Jo nyt tiedetään, että muuttovoittoa on tullut erityisesti pohjoisen kuntiin ja monelle muullekin alueelle. Pohjois-Savon kunnat eivät kuitenkaan ole olleet tämän liikkeessä kärjessä. Miksi, sitä olisi hyvä miettiä?

Vetovoimaisuus on näkyvyyttä, avoimuutta ja innovatiivisuutta. Se on sitä, että on helppo lähestyä ja
luottaa. Sitä, että erilaisuudesta tulee voimavara ja, että kerromme mikä meillä on hyvin. Uskomme itse
omaan tarinaamme ja teemme työtä onnistumisen ja menestyksen puolesta huolehtimalla, välittämällä ja kuuntelemalla ihmisiä, ikään sukupuoleen tai asemaan katsomatta. Tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Kestävä kunta huolehtii taloudestaan, osaamisesta,kulttuurista sekä työstä, yrittäjyydestä ja toimeentulosta mahdollistamalla niiden tekemisen ja hoitamisen kestävällä tavalla, ihmisistä ja ympäristöstä välittäen.
Miten me olemme siihen vastanneet, olemmeko me valmiita ottamaan vastaan toisin ajatelevat uudet
asukkaat? He jotka eivät hyväksykään taantuvaa ja katoavaa kuntaa, vaan haluavat uudistaa, kehittää ja
muuttaa kaiken, sen jo tuhoon tuomitun? Ja kaksoiskuntalaisetkin voivat tulla haastamaan rauhallista eloa muutoksen tuulin.

Vaikka olemme tottuneet luovuttamaan ja myöntämään, että tulevaisuutemme on kadonnutta
kansanperinnettä, meillä on mahdollisuus uuteen. Mutta se edellyttää työtä ja tahtoa. Se edellyttää
ratkaisulähtöistä ajattelua palveluiden uusimuotoiselle tuottamiselle, uudenlaista yhteistyötä ja samalla
uusia innovatiivisia toimia, esim. aluepoliittisten päätösten aikaan saamikseksi siihen, että
kaksoiskuntalaisuutta lähdetään aidosti ja oikeasti rakentamaan.
Etätyö antaa mahdollisuuden, teot näyttävät kykenemmekö sen hyödyntämään. Yhdessä me pystymme, jos ja kun halua riitää.

08.30.2021 Raskas epäonnistuminen:

Näillä ajatuksilla uuteen viikkoon:

Hyvät Leppävirtalaiset

Kokoomuksen puoluehallitus ilmoitti lauantaina, että se hyväksyy oikeusministeriön esitykseen kuntavaalien ajankohdan siirtämisestä kesäkuun 13. päivään. Demokratian kestävyys on kokoomukselaisille tärkeää kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa.

Terveys on kuitenkin meille jokaiselle ensiarvoisen tärkeää. Haluamme turvata ihmisten terveyden ja turvallisuuden sekä toimia niin, että kaikilla on mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan ja että vaalitoimihenkilöt voivat hoitaa tehtävänsä turvallisesti. On surullista ja huolestuttavaa, että oikeusministeriö ei ole kyennyt hoitamaan vaaleihin valmistautumista asian vakavuuden edellyttämällä tavalla.

Kyseessä on epäonnistuminen jonka pohjalta sekä hallituksen että oikeusministeriön toimintakykyä kriittisessä tilanteessa tulee arvioida. Demokratian keskeistä ajatusta, kansalaisten oikeutta valita edustajiaan luottamustehtäviin äänestämällä, ei saisi missään tilanteessa horjuttaa. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa terveyden ja turvallisuuden takaaminen olisi ollut epävarmaa puutteellisen valmistautumisen vuoksi, siksi vaalien siirtäminen oli välttämätöntä.

Vaikka vaalien siirtämisestä tehtiin päätös ja monia se harmittaa, niin meillä on nyt kaksi kuukautta lisää aikaa jatkaa kampanjaa, vahvistaa tavoitteitamme, etsiä uusia ehdokkaita ja saada mukaan uusia nuoria äänestäjiä. Moni nuori täyttää 18 v. ennen vaaleja ja pääsee käyttämään äänioikeuttaan ensi kerran, kutsutaan myös heidät mukaan vaalityöhön.

Kokoomus on vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden puolue joka haluaa turvata kuntalaisten hyvän elämän kaikissa elämänvaiheissa.

Miten tästä eteenpäin?

Oikeusministeriön mukaan ehdokaslistat jätetään suunnitellusti tiistaina 9.3. kello 16 mennessä, vaikka vaaleja siirrettiin. Lakimuutoksen jälkeen listoja voi täydentää 4.5 asti, joten ehdokashaku ja kampanjointi jatkuu. Vaalipäivä on 13.6.2021.

Leppävirran Kokoomus ja kuntavaaliehdokkaat

Ja hyvää naistenpäivää, aurinko paistaa tänäänkin. :)